Matkakertomus

Olimme miehen kanssa viikonloppu Aulangon kylpylässä Hämeenlinnan kupeessa. Reissu oli oikein onnistunut. Ensimmäisenä iltana keskityimme kylpylässä lojumiseen ja hyvään syömiseen, sillä pakkasta oli tuhat miljoona astetta ja tuuli pirusti, joten ei paljon tehnyt mieli työntää nenää ovesta ulos. Lauantaina oli onneksi lauhempi sää, joten kiersimme oikein antaumuksella Hämeenlinnan nähtävyyksiä. Ensimmäiseksi kiersimme läpi Hämeenlinnan historiallisen museon, jossa oli neljä eri näyttelyä: valokuvaaja Kyllikki Louhivaaran "Kaupunki ja ihmisiä", jossa oli Hämeenlinnan asukkaita ja rakennuksia kuvattuna seitsemän vuosikymmenen ajalta. Lisäksi näyttelyssä kerrottiin itse valokuvauksen historiaa ja paljon kuvien muokkaamisesta. Ns. photoshoppausta on harrastettu jo paljon ennen kuin koko sana on ollut olemassa. Aiemmin oli varsin tavallista, että hääkuva tai perhekuva muokattiin yksittäisistä kuvista, kun ihmisiä ei saatu samaan kuvaan millään... Erityisesti isovanhempien kuvia on yhdistetty yhdeksi kuvaksi. Jos siis näette tämänkaltaisen kuvan jossain, voitte olla melko varmoja, että kuva on muokattu kahdesta eri kuvasta... Tämä kuva on Kalevi Kontiokorven blogista kaapattu... Omista perhealbumeiestakin olisi saattanut löytyä, mutta niitä ei ole skannattuna valmiina... Mutta tosi mielenkiintoinen näyttely, kannattaa käydä, jos siellä päin pyörii nyt helmikuussa!

Toinen vaihtuva näyttely oli jokapäiväinen paperimme, joka kertoi paperin historiasta. Sekin oli mielenkiintoinen, erityisesti yhden seinän kollaasi nykyään olemassa olevista vessapaperilaaduista. Kyllä nimittäin on mistä valita omalle pyllylle sopiva laatu... :)

Kaksi pysyvää näyttelyä puolestaan kertovat Säästöpankkien historiasta ja yleisesti Hämeenlinnan ja Suomenkin historiasta. Huvittavin ja samalla toki käytännöllinen viritys oli imetyspaita jostain 1600-luvulta! Nykyisissä imetysliiveissä on idea, että liivistä otetaan vain läppä pois tieltä ja lapsi tissille... Tämä sama idea oli vain paidassa. Paidassa oli siis T-kirjaimen mallinen "viilto" rintojen kohdalla, mikä oli napeilla kiinni. Napit auki toiselta puolelta ja keskeltä, niin toisen tissin läppä aukeaa, eikä tarvitse riisuutua kokonaan! Kyllä sitä on nääs ennenkin osattu, ideaa on vain hieman kehitelty eteenpäin...

Historiallisesta museosta suunnistimme vankilamuseoon, joka on toiminut Hämeenlinnan lääninvankilana vuoteen 1993 saakka. Monia sellejä oli jätetty alkuperäiskuosiinsa, niissä oli vankien tavaroita ja kertomuksia niissä asuneista vangeista. Kellarikerros eli maakerta oli jätetty myös suunnilleen alkuperäismuottiinsa saunoineen, kahlekoppeineen ja matkaselleineen. Matkasellien seinille oli jätetty myös vankien kirjoituksia. Huvittavin, ja toisaalta samalla myös karuin, kirjoitus oli vapautuvien vankien matkasellin oven yläpuolella: "kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen"... Joissakin selleissä oli erilaisia pienoisnäyttelyitä, mm. erilaisia takavarikoituja pakovälineitä, vaatteita, kuuluisien vankien historiaa, pakkovälineitä (mm. pakkosyöttölaite) jne. Meillä meni melkein kaksi tuntia museossa pyöriessä, niin paljon kaikkea kiinnostavaa siellä oli!

Vankilamuseon jälkeen kävimme vielä Hämeen linnassa, mutta koska emme malttaneet odottaa opastettua kierrosta, tutustuminen jäi hieman pintapuoliseksi. Lisäksi useita tiloja oli suljettuna, koska linnassa alkoi heti sulkeutumisen jälkeen suuri hääjuhla... En edes uskalla arvata kuinka monta vierasta juhliin oli tulossa, mutta ruokapöytiä oli kolmessa eri salissa ja yksi hervoton sali oli varattu bändille... Varmaan ihan hintava juhla... Linna oli joka tapauksessa komea ja upeasti restauroitu! Kun vertaa muihin Suomen linnoihin, niin Hämeen linnassa pääsee tutustumaan paljon laajemmin koko linnaan kuin vaikkapa Olavinlinnaan, jonne ei taida ilman opastusta edes päästä sisään ja oppaan kanssakin näkee vain hyvin pintapuolisen silauksen linnasta. Olavinlinna on toki ison restauroinnin tarpeessa, mutta kun ei ole rahaa, niin se vain rapistuu rapistumistaan...

Linnakierroksen jälkeen olimme jo niin sippejä kiertämisestä, että suunnistimme kaljalle ja syömään keskustaan. Sen jälkeen palasimme takaisin kylpylään lojumaan ja nauttimaan. Ainut epämiellyttävämpi tapahtuma oli, kun joku lapsi otti ja paskoi ulkoilma-altaaseen juuri kun olimme siellä rauhassa hierovissa tuoleissa. Onneksi pääsimme ilman sotkeentumista alta pois!

Illalla kävimme vielä hohtokeilaamassa. Minä hävisin 297-197... Ei tule meikäläisestä keilamestaria! Saimme olla hallilla ihan kahdestaan, mitä nyt välillä tarjoilija kävi tuomassa meille lisää kaljaa ja siideriä (maksua vastaan toki...). Meillä oli aivan äärettömän hauskaa, vaikka ei siitä itse keilaamisesta minun kohdallani tahtonut tulla mitään... Tosin alkoholillakin saattoi olla vaikutusta asiaan... Keilailun jälkeen olimmekin niin sippejä, että painuimme liki samoin tein nukkumaan. Rentouttavat 11 tunnin yöunet, aamupala, aamu-uinti ja lähdimme virkistyneinä takaisin Mikkeliin.

Kyllä loma vain tekee ihmeitä! Vaikka nyt onkin ihan naatti olo, niin yhtään ei vituta mennä huomenna töihin. Tällä selvitään varmaan taas pääsiäiseen... :)