Sähkömiehen hommia

Töistä tullessani yritin sytyttää olohuoneen jalkalamppua: kuului helvetillinen poks ja kämppä pimeni... Fiksuna tyttönä päättelin, että jostain paloi sulake, mutta ongelmaksi muodostui se, että minulla ei ollut aavistustakaan, mitä tehdä asialle, koska sulakekaappi on niin korkealla, etten oikein yletä sinne ja vaikka ylettäisinkin, niin mistä helvetistä minä tiedän, mikä niistä sulakkeista on palanut...

Soitto siis miehelle, joka käskee nyt joka tapauksessa katsomaan sinne sulakekaappiin, että onko siellä edes uusia sulakkeita. Harjanvarren avulla ähisten sain kaapin auki ja taskulampulla tarkastelun jälkeen ilmoitan miehelle, että ei ole. Seuraavaksi mies sanoo, että katso, mikä niistä on palanut. Minä siihen, että en minä tiedä, ei tässä näy minun silmääni itse asiassa yhtään sulaketta, pelkkiä vipuja vain... Mies alkoi nauraa ja sanoi, että tsiigaa niistä se, mikä on eri suuntaan kuin muut ja käännä se valtavirran suuntaan.. Vittu, meillä on automaattisulakkeet, jotka eivät edes varsinaisesti pala, vaan iskevät vain virrat vikatilanteessa pois päältä! Minä sitten sen helkutin harjanvarren avulla väänsin vivun paikalleen, niin johan rupesi valot taas näyttämään. Hieman nyppii...

No, loppu hyvin kaikki hyvin. Mies sai päteä ja minä oppia uusia asioita... Tosin siitä jalkalampusta paloi vähintään joku lamppu tai sitten se meni koko paska sekaisin...

Liikaa nettiä

Huomasin juuri, että muutamaa ruokailuhetkeä lukuunottamatta, olen hengannut koko päivän netissä... Ei ihme, että silmiä kirveltää näytön kyttääminen ja selkään koskee tämä hyperegonominen asento. Aika menee kuin huomaamatta, mutta nyt on kyllä pakko lopettaa. Muuten saan taas kuulla mieheltä, ettei mulla muuta elämää enää olekaan, kun aloitin tän blogaamisen... =)

Siiderihai

En ole tainnut vielä mainita, että voisin juoda kuivaa omenasiideriä tolkuttomia määriä, jollei se olisi päihdyttävää ja erityisesti, jolleivät suuret määrät olisi epäterveellisiä. Tosin silti sitä uppoaa tosiaan kitusiin välillä liikaakin, yleensä onneksi pysytään suunnilleen kohtuudessa... Jotkut juo punkkua ja toiset valkkaria, mutta mä kiskon siideriä, tosin vain muutamat merkit kelpaa: Fizz, Strongbow ja UpCider näistä mitä myydään peruskaupoissa ja Alkosta löytyvä Stowford Press. Muut on kamalaa kuraa! Kaljaan en suostu koskemaan, vaikka miten tekis mieli vetää kännit.

Nyt olen ollut tämän flunssan ja vatsataudin takia syömättä ja juomatta oikeastaan mitään pari päivää, mutta näköjään olen parantumassa, kun tuossa pari tuntia sitten söin jo muutakin kuin jugurttia ja mehukeittoa... Ja lisäksi mun tekee mieli siideriä! Oikein haaveilen jääkylmästä UpCiderin Extra Dry:sta.... Mmmm! Tahtoo!

Edelleen kotona

Tylsäätylsäätylsää... Kuume on poissa, mutta vatsa vittuilee edelleen ja se sitten valvottikin minua puoli yötä. Eikä kovin mielekästä ole lähteä minnekään kymmentä metriä kauemmas vessasta, jos ei halua alushousupyykkiä, joten sinänsä tämä on vallan oikeutettua. Onneksi ei sentään tule (ainakaan toistaiseksi) yläpäästä mitään ällöttävää...

Onneksi löysin taas uuden blogin kahlattavaksi: Hupsin Sekavuustila -blogi kertoo raskauden ja äitiyden iloista ja murheista. Loistavaa kerrontaa erityisesti sellaiselle, joka kaipaa vertaistukea, mutta passaa myös meikäläisentyylisille, jotka kaipaavat hyvin kirjoitettua blogia, jossa on ideaa, vaikka aihe ei niin läheltä itseään liippaisikaan. Olen tässä selaillut blogimaailmaan tuloni jälkeen useitakin eri blogeja ja löytänyt vaikka minkälaista viritystä. Valitettavasti inhoamani muotiblogit ovat niiiiin pop, että oikein etoo... Ei kai siinä, jos nekin olisivat hyvin kirjoitettuja, mutta kun niissä jokin himputin pissaliisa ottaa itsestään huonoja kuvia paskalla kameralla ja selostaa, miten äiskä/iskä/mummi/kummi/ihan mikä vaan oli taas ostanut hänelle tällaisen ihanuuden/antanut rahaa ja hän oli tuhlannut sen tällaiseen ihanuuteen. Niin...

Onneksi näistä muotiblogeistakin löytyy poikkeuksia, kuten issues, josta saa oikeasti hyviä vaatevinkkejä ja kirjoittajan oma pärstä ei näy jokaisessa kuvassa... Ja kaikki kunnia toki kaikkien muiden omien muotiblogiensa pitäjille, maailmassahan on tilaa kaikenlaisille jutuille, mutta mä en nyt vaan tykkää. SORRY!

Lisää joululahjoja

On tässä kipeänä olossa jotain hyvääkin: taas täydentyi joululahjavalikoima, tällä kertaa kelttikoruja myyvästä nettimyymälästä löytyi kummitytölle ja eräälle toiselle henkilölle kivoja koruja... Löysin tämän liikkeen vuoden 2010 Farmari-näyttelystä. Niitten myyntipiste oli meidän ständin lähellä ja kävin tietysti kaikkina vapaahetkinäni hypistelemässä niitä kaikkia ihania koruja ja mukaankin tarttui vaikka mitä. Nytkin mulla on kaulassa "druidin silmä" -niminen riipus, jonka tarkoituksena on auttaa näkemään ns. metsä puilta. Erityisesti tosiaan se riipusvalikoima on todella kattava ja upea. Suosittelen ihan kaikille, jotka ei halua mitenkään erityisen pröystäileviä koruja, mutta kuitenkin sellaisia, joissa on jotain ideaa. Kovin kiihkouskovaiselle en näitä ostaisi, sillä erityisesti jotkin vanhat mallit on otettu suoraan kelttien riittikoruista, mutta jos uskonto ei ole ongelma, niin nämä korut on loistavia lahjoiksi!

Muuten tämä sairastaminen on tosi tylsää. Se aamuinen kuume hävisi särkylääkkeellä, mutta nyt on sitten vatsa sekaisin. Kyllä kypsyttää, varsinkin, kun muistin tuossa iltapäivällä, että mullahan olisi ollut tänään hammaslääkäri, jonka olin tilannut jo puoli vuotta sitten (kun ei julkiselta aikaisemmin saanut aikaa). Nyt taidan ihan suosiolla tilata ajan yksityiseltä, että pääsen sinne tarkastukseen mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella.

Kipeä

Tästä päivästä tuli sitten kotipäivä. Aamulla heräsin siihen, että palelsi törkeästi. No, eikun kuumemittaria kainaloon ja piippausten jälkeen todettiin, että turha sieltä peiton alta on pois nousta. Tekstari töihin ja takaisin nukkumaan. Heräsin tunti sitten ihan hiestä märkänä. Kuume on poissa ainakin hetkellisesti, mutta kurkkuun koskee ja nenä vuotaa.

Nyt olo on sen verran virkeä, että voisin vaikka syödäkin jotain, mutta jääkaappi näyttää erittäin tyhjältä. Onneksi mies lupasi pitää pidennetyn kahvitauon kahden aikaan ja tuoda jotain syömistä. Siihen asti joudun tyytymään kuumaan teehen. Toivottavasti en näänny nälkään sitä ennen... Taidanpa toivoa myös Makuunista jonkun elokuvan viihdykkeeksi...

Lähiruokainnovaatioita

Sähköpostiini kilahti ystävän viesti: hänen vanhimman lapsensa (15) luokka myy paikallisten tuottajien tuotteita kootakseen rahaa leirikouluun. Loistavaa! Kyllä niitä kaikenmaailman karkin, keksin, vessapaperin yms. myyjää löytyy, mutta tässä on oikeasti ideaa! Luokka oli siis tehnyt diilin kuuden eri tuottajan kanssa ja he myyvät heidän ns. hittituotteitaan ja saavat pienen välityspalkkion. Tuotteet toimitetaan kotiin/työpaikalle ennen joulua, joten säästinpä taas vähän hermojani, kun sain tilata jo muutenkin lahjaksi suunnittelemiani tuotteita kotiinkuljetuksella ja vieläpä melko edullisesti. Esimerkiksi Heikkilän Yrttitilan lahjapaketti, joka sisältää 7 eri yrttituotetta maksoi Eat&Joyssä (jossa siis vierailin keskiviikkona Helsingin reissullani ja ihailin ko. pakettia, mutta en sitä raaskinut ostaa) 53 € ja koululaiset kauppaavat sitä 38 € hintaan... Ihan pikkuinen hintaero...

No, minä sitten innoissani tilasin vaikka mitä ihanaa:

• Heikkilän tilan yrttilahjapaketin, jossa on kaikkia ihania mausteita kokkaamisesta pitävälle ystävälleni (en kerro kenelle)
• Muitakin Heikkilän tilan yksittäistuotteita, kuten yrttisuolaa ja yrttiteetä kahta eri laatua.
• Aten Marja-Aitan mehuja (tyrniä ja karpaloa)
• Kerimeden luomuhunajaa
• Maa-aitan sienipikkelsiä (tätä ostaa mm. Finnair, ihan tällaisena kuriositeettina)

Jaja, kaikkea muutakin olisi ollut, mutta tässä vaiheessa taskulaskin alkoi näyttää aika hurjia summia,  joten piti lopettaa. Mutta nyt on taas joululahjaongelmia ratkaistu paljon... :) Viime viikolla kävin Stokkan joulumaailmassa ostelemassa vähän erikoisempia herkkuja, joten lahjakaapissa on jo paljon kaikenlaista ihanaa...

Muista pyhittää lepopäivä

Eilisen suunnattoman siivousponnistuksen jälkeen tänään on ollut totaalinen lepopäivä. Nukuin pitkään, mies teki aamiaisen (koska makasi itse suunnilleen koko päivän sängyssä eilen). Oli todella huippua mennä valmiiseen pöytää syömään valmiiksi tehtyjä voileipiä (salaattia, meetwurstia, goudajuustoa, kurkkua ja kananmunaa, namskis) ja juomaan valmiiksi haudutettua vihreää teetä! Sitten luin rauhassa päivän lehden ja syvennyin television ihmeelliseen maailmaan katsomaan hiihtoa ja mäkihyppyä samalla vähän virkaten. Mäkihyppy loppui ihan vasta äsken ja nyt mies lähti hakemaan ScanBurgerista roskaruokaa (tilasin pekoniaterian + ranuille dippiä)... Ihanaa! Illalla vielä kytistetään tanssii tähtien kanssa ja käydään saunassa, niin päivähän on suorastaan täydellinen! Mii laik! Lisää tällaisia päiviä!

Ensi viikko onkin sitten taas tiukkaa kuntokuuria, sillä jos aion mahtua motivaatiohousuihini vielä ennen joulua, niinkuin eilen lupasin, pitää "hieman" tehdä vielä töitä...

Siivouspäivä

Tänään on pakollinen siivouspäivä ja v-käyrä alkaa olla jo siinä pisteessä, että kohta pystyn siihen. Vihaan siivoamista, suorastaan tolkuttoman paljon, joten mun täytyy aina kerätä hirveä raivo sekaisin olevista paikoista, pölyisestä telkkarista ja kattotuulettimesta, keittiön tahraisesta lattiasta ja etovan näköisestä vessanpöntöstä, jotta mä pystyn sitten pelkän raivon voimalla siivoamaan. Muuten se ei onnistu. Imurointi on yhtä helvettiä, siinä tulee hiki, imuri tarttuu joka helvetin matonkulmaan kiinni, kaatuu ja sitten johto ei riitä mihinkään. Lattianpesusta tulee olkapää kipeäksi, kun vanha pesäpallovamma ei tykkää yhtää moppaamisen tekniikasta. Vessanpesussa kastuu, pölyjä en yletä pyyhkimään mistään persjalkaisuuden vuoksi ja onnettoman järjestelytaitoni takia raivaamiseen, ennen kuin voi yleensä ottaen siivota, menee tolkuttomasti aikaa.

Mä en kestä! Haluan siivoojan, joka kävisi meillä edes kerran kuussa tekemässä jonkun superhypersiivouksen ja mä voisin hyvin elää pellossa sen välisen ajan, mutta mies ei suostu, koska hänen mielestään on turha maksaa jostain, jos sen voi tehdä itsekin... Joo, vittu, voi tehdä itsekin, mutta kyllä silläkin on hintansa, kun mun raivohormoonit nostaa verenpainetta epäterveelliselle tasolle ja on munkin vapaa-ajalla hintansa. Mieshän siivoaa äärimmäisen harvoin, yleensä silloin, kun mä en ole saanut kerättyä riittävää raivoa tai jos olen ollut kaikki viikonloput koulussa tai muissa reissuissa ja kodinhoito on jäänyt  jopa normaalia enemmän retuperälle. Taidan ryhtyä siivouskapinaan heti tämänpäivän jälkeen. Nyt taidan kuitenkin purkaa tämän raivoni ennen kuin se menettää tehonsa...

Kännissä

Hetken tauko juopottelussa ja seuraukset mielenkiintoisia: juotuna kolme (pientä) siideriä ja olotila siinä vaiheessa, että joutaisin nukkumaan. Ilmiselvää harjoituksen puutetta. Miten tämä on mahdollista? Aikaisemmin tuota sidukkaa pystyi imuroimaan tolkuttomat määrät sisuksiin ja nyt sitten tämä(kin) vähä hyppää nuppiin kuin miljoona volttia... TERVE! Nyt vituttaa, musta on tullut vanha.... Toivottavasti ei ole kovin montaa kirjoitusvihrettä...

Jumittaa

Niskat jumissa, selkä kipeä, pohkeet kireällä ja pää vinossa. Ikää 26 ja näytän lähinnä reumaattiselta mummolta, kun mikään paikka ei pysy kuosissa ei sitten millään. Onneksi pääsen taas tänään hierojalle murjottavaksi. Hän sentään saa minut joksikin aikaa suoraksi ja kivuttomaksi... Puuh, ja illalla taas Helsinkiin työreissulle.

Särki

Oppisikohan sitä joskus, että meikit naamassa ei ehkä välttämättä kannata mennä nukkumaan... Eilen taas tein sen virheen, kun en vaan jaksanut mennä suihkuun ja tulos: aamulla peilistä vastaan vilkuilee ilmiselvä särki: silmät verestävät kuin vanhalla puliukolla ja tuntuu myös kuin joku olisi laittanut muutaman kilon hiekkaa silmiin. Ja ei, minulla ei ole krapulaa.

Tänään on suuntana Helsinki ja huomenna kaverin valmistujaiset. Parin tunnin päästä suuntaan junalle ja siellä suoraan ravintolavaunuun. Aion ottaa tämän viikonlopun erittäinkin rentoutumisen kannalta. Katsotaan sitten sunnuntaina, onnistuiko, vai vietänkö paluumatkan junassa jonkin vessan lähettyvillä... Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Päivän sähköpostikeskustelu

Minä: moi, voisitko poistaa tästä pedarista sivut 11-12, siellä on sinne kuulumatonta tavaraa.
N.N: sinne kuulumaton tavara on poistettu, tarkista lähtikö oikea tavara.
Minä: vituiks män sano savolainen supermies, piti poistaa sivut 10-12 eikä 11-12, sori
N.N. antaa männä vuan, sinnehän se savolaenen supermies tähtää joka tappauksessa. korjattu.

Jaa, miten niin väsynyttä porukkaa töissä...

Mahavammainen

En tiedä kovinkaan montaa ihmistä, jolla olisi yhtä vittumainen maha kuin mulla. Ensinnäkin se on tietysti aivan liian iso, mutta se on kuitenkin sivuseikka, ongelman aiheuttaja on sisäpuolella. Maha ei tykkää rasvaisesta ruuasta, maitotuotteista (jugurtti ja juusto kelpaavat), tulisesta ruuasta (sen jälkeen sanonta perse tulessa saa todellakin konkreettisen merkityksen), sipulista, paprikasta, einesruuasta (ei sitä kyllä tule syötyäkään kuin pakon edessä), punaviinistä (siiderin aiheuttamasta valituksesta en piittaa) etc.etc. Siis ylipäätään kaikki hyvä on mahani mielestä ihan syvältä ja sieltä.

Millekään edellämainituista en ole varsinaisesti allerginen, joten varsinkin palaveriruokailuissa ja juhlissa en kehtaa kieltätyäkään tarjotusta ruuasta. Ja sitten saa taas istua vessassa. Eikä mikään ole niin noloa, kun joutuu kesken ruokailun pomppaamaan vessaan... Kuten esimerkiksi eilen taas kävi. Yritä siinä nyt sitten selitellä, että "ei, minulla ei ole vatsatautia, vaan muuten vaan vammainen vatsa, joka kiukuttelee". Pilaat sitten koko seurueen nautinnollisen ruokailuhetken. VITTU.

Keltaiset rasvat?

Metsästin tänään paikallisessa vasta avatussa S-marketissa Oivariini-pakettia. En löytänyt. Piti kysyä myyjältä. Se helevetin Oivariini löytyi hyllynvälistä, jossa luki "Keltaiset rasvat". Mitä vittua???? Eikö ennen margariinit, voit sun muut levitteet ole olleet hyllynvälissä, joka on nimikoitu "margariinit, voit ja levitteet". Mikä helevetin nimike on "keltaiset rasvat"? Ei mene mun jakeluun ollenkaan? Minulle tulee tästä määritelmästä mieleen jotkut ihonhoitotuotteet, jotka tekee keltaiseksi tai oikeastaan paremminkin joku maksakirroosi. Kyllä on taas joku SOK:n vai liekö OK Suur-Savon ihminen pannut parastaan välikköjen nimeämisessä... Ai tauti, taidan ostaa jatkossakin vain tuosta lähi-Siwasta. Siellä sentään löytää sen, mitä etsii...

Lahjuksia isukille

Ostettiin systerin kanssa isäukolle Toisenlainen lahja Kirkon ulkomaanavulta. Kalastusverkko Ruandaan. Ukko on kova kalamies, mutta sillä on jo kalastusvermeitä niin paljon, ettei niitä oikein osaa hänelle enää ostaa. Päätettiin sitten lahjoittaa kalastusverkko sellaiselle, joka sitä oikeasti tarvitsee. Lisäksi ostettiin megapakkaus Supersalmiakkeja, ukon lemppareita. Ilmeisesti oli hyvä lahja, kun kortin luettuaan sanoi, että hyvä, että ette mulle mitään verkkoja antaneet, mulla on niitä kaikki nurkat täynnä. Supersalmiakkeja olisi kuulemma saanut tuoda enemmänkin... Että sellanen ukko meillä...

Harry Potter -mania

Munhan piti tänään siivota ja tehdä vaikka mitä järkevää, kuten laittaa kesävaatteet talviteloille ja talvivaatteet käyttöön, mutta vähille jäi: kaivoin taas välipalan kanssa lukemiseksi Harry Potterin ykkösosan ja se oli siinä: en oletettavasti saa taas seuraavaan kahteen viikkoon mitään järkevää aikaiseksi, kun se koko sarja on luettava ehkä noin kahdennentoista kerran uusiksi. Myönnän, olen addikti, mutta johan tästä menikin kolmisen kuukautta, kun olen sen viimeeksi kahlannut läpi...

Talkoot my ass

Periaatteessa vihaan talkoita. Tai, lievennän vähän, ne eivät enää nykypäivänä toimi, koska ihmiset eivät ole valmiita käyttämän vähäistä vapaa-aikaansa yhteisen hyvän aikaan saamiseksi ilman rahallista korvausta. En oikeastaan minäkään, jollei asia ole erityisen omaa sydäntäni lähellä (esim. olen joskus ollut nälkäpäivänä lipaskeräyksessä mukana). Minua ei kiinnosta taloyhtiön haravointitalkoot, koska saman asian voisi ostaa kohtuu halvalla vaikkapa joltain järjestöltä. Kaiken maailman leirikoulua varten järjestetyt tempaukset saivat minut raivon partaalle niin yläasteella kuin lukiossakin. Vähemmällä pääsisi, jos maksaisi suosiolla itse koko summan.

Talkoot ovat kuitenkin tärkeä osa suomalaista historiaa ja osin myös nykypäivää, mutta ne ovat tosiaan kokeneet inflaation, koska niitä on nykyään ihan liikaa!!!  Ennen talkoot olivat oikeasti jonkun tärkeän ja yhteisen asian edistämistä. Rakennettiin kouluja ja teitä, nostettiin pottua, tehtiin porukalla heinää, järjestettiin keräyksiä vähävaraisille yms. Nykyään aiemmin mainitsemani leirikoulut ja muut hapatukset ovat aika kaukana näistä vanhan hyvän ajan talkoita. Toki poikkeuksiakin on, kuten jo mainitsin, mutta ne hukkuvat kirjavaan massaan, mikä on ihan sieltä ja syvältä!

No, tänään olen kuitenkin menossa talkoisiin: konserttiin. Yhdistyksemme järjestää kerran vuodessa varainkeruutempauksen ja jotenkin onnistuin sotkeutumaan asioihin niin, että huomasin luvanneeni mennä avuksi koko illaksi... Onneksi koko systeemi kestää kokonaisuudessaan vain kuusi tuntia ja meikäläisen homma on toimia portin vartijana ovella, jonne ei ole ulkopuolisilla menemistä. Helppoa tai ainakin toivottavasti on. Nyt taas kyllä pidän tämän jälkeen huolen, että ei tarvitse mennä minnekään talkoisiin, ennen seuraavan syksyn pakollisia perunannostotalkoita. Ne ovat kuitenkin sitä vanhan hyvän ajan talkoosysteemiä, kun sen seurauksena saa koko seuraavan talven potut käytännössä ilmaiseksi. Mii laik thät!

Synttärihuumaa

Tänään oli anoppikokelaan 60-vuotissyntymäpäivät. Perinteiseen tapaan, hän ei halunnut mitään varsinaisia juhlia, vaan hän teki meille aivan sairaan hyvät ruuat, spesiaalina karhupaistia. Oli muuten hyvää. Siitä talosta ei kyllä koskaan tarvitse lähteä nälkäisenä... Ihan näin muiden kiusaksi pitää listata tämän päivän ruokalista:

• karhupaistia
• savustettua lohta
• keitettyjä perunoita
• haudutetut juurekset
• vihersalaatti
• raejuusto-mandariinisalaatti
• sienisalaatti (tämä erityisesti vie kielen mennessään)
• ohrarieska (se savolainen röpörieska) ja munavoi
• hiivaleipä ja ruisleipä
• jälkkäriksi lakkakiisseli kermavaahdolla ja sitten vielä kahvit ja mansikkakakku

Lahjaksi olimme väsänneet valokuvakirjan ja digitoineet CD:n verran vanhoja C-kasetilta taltioituja lasten ja lastenlasten lauluesityksiä. Saatiin todellakin nauraa aivan vedet silmissä niin esikoisen jokellukselle, keskimmäisen pärryytykselle ja nuorimmaisen (=on tuo oma mieheni) lauluesitykselle vanhasta hitistä tipitii... Meikit oli poskilla, kun lopulta päästiin sieltä lähtemään ja oltiin kuitenkin kaikki vielä aivan ajokunnossa. Ei se ilo ilman viinaa aina ole teeskentelyä...

Luomualuomua

Tämä viikko on mennyt varsin luomuisissa tunnelmissa. Keskiviikkona oli kansallinen luomupäivä Mikkelin Kyyhkylässä, jossa tosin en päässyt itse luentoja kuuntelemaan, vaan olin taas vaihteeksi jokapaikanhöylänä infotiskissä, myyntitiskissä ja luennoin sujuvasti kuntoutuskeskuksen mummoille ja papoille luomusta käytävillä: he kun olivat hirmuisen kiinnostuineita asiasta, mutta eivät raukat mahtuneetn saliin sisälle kuuntelemaan... Päivä oli Luomuliitolle varmasti oikein onnistunut myös talousdellisesti, kun myin niille papoille ja mummoille useammankin luomupinssin ja ostoskassin... :) Täytyy vielä kehua ravintola Porrassalmen luomulounasta ja Kyyhkylän kartanon cocktail-tilaisuutta, jotka oli tehty luomulähiruuasta (poislukien viinit, ne oli Ranskasta). Muutenkin mahtava paikka koko Kyyhkylä!

No, eilen oli sitten Sveitsin luomututkimuslaitoksen (FiBL) johtajan Urs Nigglin luento luomusta, jossa myös píti päivystää. Luento oli vaan aivan mahtava! Kerrankin tutkija, joka osaa esittää asiansa mielenkiintoisesti ja sellaisella englannilla, että minäkin ymmärsin. Onnistuin saamaan käsiini sähköisen version luennon tiivistelmästä ja laitan sen myös tähän muillekin luettavaksi!

Luonnonmukainen maatalous: Sopiva tulevaisuuden haasteisiin?

Urs Niggli, Luonnonmukaisen maatalouden tutkimuslaitos
Research Institute of Organic Agriculture (FiBL), Sveitsi

Tavanomainen maatalous “ei enää nykyisin ole paras valinta”, korosti YK:n ruokaturvan erikoisraportoija Olivier De Schutter. ”Suuri osa tiedeyhteisöä tunnustaa nykyisin agroekologian myönteiset vaikutukset ruoan tuotantoon, köyhyyden helpottamiseen ja ilmastonmuutoksen lieventämiseen – ja tämä on juuri sitä, mitä tarvitaan maailman rajalliset resurssit huomioon ottaen”.

Luomumaatalous on yksi maatalouden menetelmistä, joka perustuu agro-ekologiaan. Sen osuus on maailmanlaajuisesti edelleen pientä, alle 1 prosentti maailman maatalousmaasta.  Silti joissakin maissa se on kasvanut merkittävään asemaan, esimerkiksi Itävallassa luomuviljelyssä on 20 prosenttia viljelyalasta ja Sveitsissä 11 prosenttia.

Luomumaatalouden kehitystä edistävät päätekijät ovat 1) kuluttajat, 2) maatalouden ympäristö-ohjelmat, 3) yhteiskunnan positiivinen perusasenne ja 4) hallitusten kehittämisohjelmat selkeine tavoitteineen sekä tutkimuksen ja tiedonlevittämisen tukineen.

Itävallassa ja Sveitsissä, tavanomaiset elintarvikeketjut kuten REWE, Hofer/Aldi, Coop and Migros ovat luomuelintarviketuotannon pääkehittäjiä. Saksassa yksinomaan luomuruokaketjut kuten Alnatura ja Basic ovat hyvin menestyviä.

Luomumaatalous menestyksellinen menetelmä kohti kestävää elintarviketuotantoa

Luomumaatalouden pysyvälle menestykselle on tarpeen, että se on sopiva maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen, pysäyttää biodiversiteetin vähenemisen ja minimoi negatiiviset ulkoiset vaikutukset ympäristöön.

Eurooppalaisista, amerikkalaisista, australialaisista ja afrikkalaisista tutkimuksista löytyy runsaasti näyttöä siitä, että luomutilat ja luonnonmukainen maan hoito johtaa parempaan maan viljavuuteen. Verrattuna tavanomaisesti viljeltyihin peltoihin, luomupelloissa on enemmän eloperäistä ainetta, enemmän pieneliöstöä, suurempi pieneliöstön entsyymiaktiivisuus, parempi murujen kestävyys, parempi veden imeytyminen ja varastoituminen, ja vähemmän vesi- ja tuulieroosiota[1].

Luomuviljelijät käyttävät erilaisia tekniikoita maan viljavuuden parantamiseen. Tehokkaimpia tapoja on lannoittaa eläinlannalla, kompostoimalla kasvinjätteet ja viljelemällä palkokasveja alus- ja kerääjäkasveina. Lisäämällä palkokasvinurmia viljelykiertoon märehtijöiden rehukasveiksi ja monipuolistamalla viljelykasvivalikoimaa, sekä vähentämällä kyntösyvyyttä ja –tiheyttä, parannetaan myös maan viljavuutta.

Kaikki nämä tekniikat myös lisäävät hiilen varastoitumista luonnonmukaisesti viljeltyihin peltoihin. 74 pitkäkestoista tutkimusta USA:sta, Euroopasta, Aasiasta ja Australiasta osoittavat merkittäviä maan hiilipitoisuuden lisäyksiä. Sitä vastoin tavanomaisesti tai integroidusti viljellyillä koealueilla maan eloperäinen aine on alttiina vähenemään. Keskimääräinen ero vuotuisessa hiilen kertymisessä luomun ja tavanomaisen viljelyn välillä on 190 kg hiiltä (vastaten noin 700 kg of CO₂) hehtaaria kohtia[2]. Maan hiilipitoisuutta voidaan edelleen lisätä luomupelloilla vähentämällä muokkausten tiheyttä. Frickin tutkimuksessa Sveitsissä vuotuinen maan hiilipitoisuuden lisäys saatiin nousemaan jopa 3,2 tonniin CO₂ hehtaaria ja vuotta kohti, kun kyntö vaihdettiin kultivaattorilla tapahtuvaan maan kuohkeuttamiseen[3].

Maan viljavuutta parantavat tekniikat parantavat viljelyvarmuutta kuivina ja märkinä sekä kuumina kausina. Luonnonmukaisesti hoidetut pellot varastoivat huomattavasti enemmän sadevettä maan eloperäisen aineen ”pesusienimäisestä” rakenteesta sekä paremmasta maan veden imeytymiskyvystä johtuen[4].

Maatilojen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen ei riipu pelkästään maan ominaisuuksista, vaan myös peltojen lajistollisesta monimuotoisuudesta ja tilan toimintojen monipuolistamisesta. Useiden kasvien ja eläinten samanaikainen tuotanto tilalla vähentää merkittävästi sään tuomia riskejä. Maisemat, joissa on monia erilaisia osia ja elinympäristöjä puskuroivat ilmastonmuutoksen tuomaa epävakautta tehokkaasti. Uudet tuholaiset, rikkakasvit ja taudit – ilmastonmuutokset seurauksina – ovat todennäköisesti vähemmän alttiita leviämään luonnollisissa, puoli-luonnollisissa ja monilajisissa ja lajirikkaissa maatalousympäristöissä.

Nämä ovat niitä viljelytekniikoita, joita käytetään hyvin hoidetuilla luomutiloilla[5]. Siksi luomumaatalous on erinomainen strategia pysäyttämään biodiversiteetin vähenemisen.

Luomumaatalous ja innovaatiot

Luomumaatalouden tulevan kasvun turvaamiseksi riittävät mahdollisuudet tutkimukseen ja tiedon levittämiseen sekä koulutukseen ovat ratkaisevia.

Luomumaatalouden mahdollisuudet innovaatioihin ja älykkäisiin ratkaisuihin ovat merkittäviä, mutta monessa tapauksessa resurssien puute on ilmeinen verrattuna tavanomaiseen maatalouteen.

---

[1] Niggli, U. (2010) Organic agriculture: a productive means of low-carbon and high biodiversity food production. Trade and Environment Review 2009/2010: 112-142, UNCTAD.

[2] Gattinger et al., 2011 (submitted); Niggli, U., Fließbach, A., Hepperly, P. and Scialabba, N. (2009). Low greenhouse gas ag¬riculture: mitigation and adaptation potential of sustainable farming systems, Rev. 2. Rome, FAO, April; at: ftp://ftp.fao.org/docrep/fao/010/ai781e/ai781e00.pdf.

[3] Berner, A., Hildermann, I., Fließbach, A., Pfiffner, L., Niggli, U., Mäder, P. 2008. Crop yield and soil fertility response to reduced tillage under organic management, Soil & Tillage Research, 101: 89-96.

[4] Siegrist, S.; Staub, D.; Pfiffner, L. & Mäder, P. (1998). Does organic agriculture reduce soil erodibility? The results of a long-term field study on loess in Switzerland. Agriculture, Ecosystems and Environment, 69: 253–264.

[5] Zehnder, G.; Gurr, G.M.; Kühne, S.; Wade, M.R.; Wratten, S.D. & Wyss, E. (2007). Arthropod pest management in organic crops. Annual Review of Entomology, 52: 57–80.

Uninen Mikkelissä

Eilinen ylipitkä työpäivä, viime yön kolmen tunnin yöunet ja tämän päivän paska ruoka= helvetin äkäinen akka. Ilman ruokaa ja unta musta tulee semmonen mörkö, ettei paremmasta väliä. Onneksi huomenna on jo perjantai, niin saa nukkua taas niin pitkään kun huvittaa.

Työt rästissä

Aina vaan on työt rästissä. Paras esimerkki tästä on pari maksatushakemusta vuodelta 2010, joita en ole vieläkään saanut tehtyä. Ei vain ole muka ollut aikaa. Tai siis ei ole ollutkaan, mutta vituttaa, kun ei saa tehtyä ikinä mitään, mitä oikeasti pitäisi. Muut työkavereiden "kaikki mulle nyt heti" -asiat vie vaan niin paljon aikaa, ettei vaan pysty eikä kykene... Mitä tälle pitäis tehdä, tällä hetkellä on taas sellainen fiilis, että uusi työpaikka olis aika jees...

Aina ei kaikki vain mene putkeen

Rakas vanha viholliseni ja ystäväni vatsalaukku on tänään taas protestoinut epäterveellistä ruokavaliotani kohtaan. Se ei kerta kaikkisesti ymmärrä, että joskus pitää saada mässytä, syödä pizzaa, karkkia ja sipsejä. Ei. Eilinen sipsi- ja pizzaruokavalio saivat sen osoittamaan taas mieltään niin, että tänään vessan läheisyydestä ei kerta kaikkiaan voi suunnistaa kovin kauas, jos ei halua housupyykkiä. Olisi vissiin kertakaikkisesti vain syytä uskoa, että minä voin syödä vain terveellisesti, kaikki rasvainan ja epäterveellinen pitää karsia pois... Siideristä en kyllä luovu, mutta muita voin harkita vakavasti, jos tämä kerran nykyään on tällaista. Niin, taidan taas suunnistaa pöntölle. yippee....

Hahaa, juksasin...

Ei mulle tullutkaan krapulaa, se olotila heräämisen jälkeen oli vain hetkellinen ja täällä sitä taas porskutetaan virkeänä. Olen jopa saanut jotain aikaiseksi tänään, pessyt sohvatyynyt, koriste sellaiset, raivannut olohuoneen yhden tuolin taas istumakelpoiseksi (siinä lojui vissiin kolme viikkoa miehen ostamat työpaidat ja mun yks kierrätykseen menossa oleva takki), tyhjensin ja täytin tiskikoneen ja vaikka mitä. Normi krapulapäivänä olisin vaan maannut sohvalla ja katsellut Eläintenpelastustiimiä telkkarista. Eli elämä voittaa jälleen!

Krapulakeiju ja noitatohtori

Huh, onnistuinpa hankkimaan itselleni pitkästä aikaa kunnon kanuunan... Mutta oli hauskaa (pääsääntöisesti) ja olen selvinnyt kotiin ilman pizzanhakureissua, mikä oli kerrankin viisas veto ja reilusti ennen pilkkua, mikä oli myöskin järkevää. Onneksi löysin kaapista äsken ihan törkysuolaisia ja rasvaisia sipsejä, joten helpotusta on  onneksi luvassa. Tänään ei kyllä tarvitse lähteä minnekään, vaikka alkuviikosta olikin puhetta, että kaveriporukalla voisi viettää halloweenia. Juu ei voisi, ei pysty eikä kykene. Olen tänään kiltisti kotona ja juon korkeintaan saunasiiderin (jos olo helpottaa). Olisi tuota miestäkin ihan kiva nähdä joskus, se kun on taas painanut peräsuoli pitkällä hullun pitkiä päiviä, kun veljensä katkoi kätensä eikä kykene tekemään kuin työnjohtohommia...

Ja sairauksista tulikin mieleeni yksi ystäväni, jolla on parantavat kädet. Tai siis hän pystyy kanavoimaan käsiensä kautta sähköä ja lämpöä, joten hänen hierontansa tuntuu taivaalliselta. Eilenkin hän hieroi alaselkääni varmaan vartin ja nyt se on paljon parempi kuin pitkään aikaan. Lämmön ja pienten, melkein huomaamattomien, sähköiskujen yhdistelmä on näköjään tehokas. Olenkin usein sanonut, että hänestä olisi pitänyt tulla hieroja eikä mikään tarjoilija! Hänen isoisoäidillään oli myös sama kyky ja hän olikin jonkinlainen kansanparantaja omana aikanaan ja teki myös hierontaa ja kuppausta. Olisi mielenkiintoista selvittää, mistä tuo kyky johtuu, sillä aika harvoin tuollaiseen törmää. Ja se ei edes ole ns. aina päällä, vaan hän pystyy keskittymällä pistämään lämmöt päälle. Normaalisti hänen kätensä lämpötila ei eroa omieni lämpötilasta. Varsinainen noitatohtori!

Mihin tämä viikko humpsahti???

Tuntuu, etten tällä viikolla ole saanut yhtään mitään järjellistä aikaiseksi. Taas on mennyt liikaa viinaa  (mm. tiistain henkilöstöbileet) ja samaten myös tupakkaa... Missä on mun terveelliset elämäntavat? No, kävin mä sentään eilen taas uudessa harrastuksessani, itämaisessa tanssissa. Onpahan edes yksi liikuntaharrastus viikossa ja sitä paitsi tehokas sellainen. Vatsalihakset ja pohkeet on taas ihan tulessa...

No, tämä päivä vielä töitä ja sitten ystävän synttäreille. Huomenna voikin sitten keskittyä taas pitkästä aikaa kouluhommiin. Deadline on onneksi vasta maanantaina...

Ekoilua

Tämmöinen pakollinen sängynpohjapäivä saa näköjään aivan uusia ulottuvuuksia, kun seikkailee netissä. Löysin Ylen sivustoila Blogin Uusi musta, jonka tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia kestävän kehityksen toimintamalleja melko sarkastisella, mutta journalistisella otteella. Määritelmä on omani, virallista esittelyä en ole lukenut. Enivei, löysin sieltä erilaisten ekopesuaineiden testin ja sen luettuani löysin sitten itseni ekokauppa Ekolon sivuilta tilaamassa ekologisia pesuaineita. Mukaan tarttuivat niin pyykinpesujauhe, konetiskiainetabletit, WC-pöntönpesuaine ja testimielessä myös hiusten hoitoaine. Pesuaineet Ecoverilta, hiusten hoitoaine Santelta.

Tässä näköjään alkaa vanheta, kun jatkuvasti vain etsii uusia ekologisia keinoja kuluttaa, kierrättää yms. Tuleekohan musta ekohörhö vai pysyyköhän homma lapasessa?

Kotipäivä

Sattuu, koskee, kirveltää! Perinteinen kuukausittainen ajanjakso on taas jumittanut mut sängynpohjalle kera helvetillisen vatsakivun. Jo kolmas kerta tänä vuonna, kun en kykene töihin tän takia... Alkaa jo ihmetyttämään, että missä vika, ei mulla aikasemmin ole ollut koskaan tällaista... Pitää vissiin raahautua lääkärille selvittämään asiaa... Taidan suosiolla mennä yksityiselle, koska en ikinä muista soittaa julkiselle silloin soittoaikana joka toinen tiistai 9-11 välillä... Yksityiselle sentään saa soittaa milloin vaan ja ajankin saa yleensä parin viikon sisälle.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Olen vihdoin ja viimein ilmeisesti parantunut autoilukammostani. Pystyin ajamaan 200 km:n sinne henkilöstöseminaariin ja takaisin matkan ilman, että sain yhtään sätkyä (lue: paniikkikohtausta). Vielä kolme vuotta sitten, vähän sen jälkeen, kun sain tämän autoilukammoni, en pystynyt ajamaan kuin hikiseen jonkun 10 km:n matkan ja sekin teki jo tiukkaa. Viime talvena 100 kilsaa oli jo kohtuullisen helppo, mutta nyt ei tehnyt heikkoakaan. Ehkä mä tästä selviän ja pystyn taas nauttimaan autoilusta niinkuin silloin joskus aikanaan!

Nyt takaisin potemaan tätä perkeleen mahaa. Luomuvinkkejä helpotukseen otetaan vastaan. Särkylääkkeet on jo syöty, eikä näköjään erityisesti helpota..

Töissä lusmuilua...

Motivaatio: huono, kiinnostus: nolla. Tänään pitäisi lähteä koko instituuttimme yhteiseen henkilöstöseminaariin. Asia on periaatteessa vallan kannatettava, semminkin, kun meillä on yksiköt sekä täällä Mikkelissä että Seinäjoella, mutta kun mä en millään jaksaisi. Mulla on tuhat tekemätöntä koulutehtävää ja miljoona työhommaa, mitkä pitäis tehdä (ja silti mä vaan istun tässä koneella ja blogaan), joten mä en millään viitsisi lähteä sinne vähän niinkun turhan takia... Hyvin menee. Miksei ole jotain astiaa, mistä vois tarvittaessa ammentaa motivaatiota. Pah, palaan laskemaan, missä vika, kun maksatushakemuksen yksityisen rahoituksen osuus ei täsmää kirjanpidon raporttiin.