lauantai 21. tammikuuta 2012

Tunnustus, mutta samalla myös vitutusta

Iik, sain Nollikselta elämäni ihka ensimmäisen tunnustuksen täällä blogistaniassa! Tää on nyt niin liikuttuneessa tilassa, ettei mitään järkeä. On oikeasti tosi hauskaa huomata, että joku ihan oikeasti lukee näitä mun sepustuksia ja vielä tykkää niistä, vaikka suurimmaksi osaksi jutuissa ei ole luultavasti päätä eikä häntää, sillä tapanani on aloittaa paasaamaan yhdestä asiasta, mutta lopuksi huomaankin kirjoittavani ihan jostain muusta. Eli pää puhuu aijasta, sormet aijan seipäästä. Siinä muuten sulle Nollis taas yksi muokattu sananlasku, kun olet niistä niin innostunut... :)

Mutta siihen vitutukseen. Ajelin tänään tuossa noin tunti sitten Juvalta Mikkeliin. Ajokeli oli mitä mainioin: lunta tuprutti niin, että ei aina nähnyt missä tie menee, oli aivan vitun liukasta ja helvetin pimeää. En ole muutenkaan mikään autoilun ylin ystävä (vaikka tuo nykyinen Volvo onkin ko. merkin turvallisimpia malleja), mutta tuo sää ylitti kyllä meikäläisen vitutuskynnyksen aika reippaasti, erityisesti se, miten holtittomasti kanssa-kuskit ko. säässä käyttäytyivät... Ajelin rauhallisesti siinä 80 km/h tai hieman jopa yli, mikä on tuossa kelissä mielestäni vähintäänkin kohtuullinen ajonopeus. Ensimmäinen vitutus iski jo heti, kun ajoin rampista vitostielle. Perässäni tuli rekka, joka ajoi puhtaasti rajoitinta vasten lähes 90 km/h (on siis rajoittimen kanssa ajaessa max. nopeus) ja roikkui äärimmäisen ärsyttävästi perseessäni. Ymmärrän kyllä, että rekkakuskeilla on yleensä tiukat aikataulut, mutta kyllä niidenkin varmaan kannattaisi vähän miettiä, ettei roikkuisi ihan takapuskurissa kiinni. Semmoinen 30 000 kg rekkaa, kun vyöryy yhden äkkijarrutuksen kerran meidän Volvon yli, niin siitä ei jää kuin märkä läiskä, mutta ilmeisesti suurinta osaa rekkakuskeja ei asia kiinnosta. Ja korostan, että ajoin tosiaan suunnilleen nopeusrajoitusten mukaan kelistä huolimatta. Paremmassa kelissä vauhti olisi ollut takuulla kovempi...


No, rekasta päästiin, kun se onneksi pysähtyi jollekin levikkeelle, mutta seuraava verenpaineen kohottaja oli jo vaanimassa takana. Joku reikäpää päätti lähteä sitten ohituskaistalla ohi ja senhän tietää, kun siellä oharilla ei ole ajettu, miten paljon lumi pöllyää... Ja edelleen,ajoin ihan nopeusrajoitusten mukaan, enkä muninut siellä, mutta kyllä vaan perkele pitää päästä ohi, kelissä kuin kelissä. Haloo, missä ihmisten järki on??? Siinä ei olisi paljon tarvinnut, niin se saatanan japsifarkku olisi lähtenyt heittelehtimään ja asia olisi sillä taputeltu. Siinä niin nähdään, että ihmiset luottaa liikaa ajonvakausjärjestelmiin a.k.a ESP-järjestelmään, luistonestoon ja APS-jarruihin, sun muihin vimpaimiin ja ottavat ihan törkeitä riskejä liikenteessä. Enpä nimittäin yhtään ihmettele jos onnettomuuksia sattuu tuollaisella ajokäyttäytymisellä. Lisäksi se pirun pöllyävä lumi siinä ohitustilantessa pakotti minut hiljentämään vauhdin todella rajusti yhtäkkiä, kun en ihan oikeasti nähnyt kertakaikkisesti yhtään mitään . Kivasti tuollaiset idiootit sitten vielä vaarantavat muidenkin kuin oman turvallisuutensa. Ai perkele, jos olisin saanut rekkarista selvää, niin olisin soittanut kyllä poliisille... Saatana. Vittu. Ja helvetti. Ja kaikki muutkin kirosanat. Voisinpa runoilla tästä vaikka miten pitkää pätkää, mutta taidan lähteä tuulettamaan päätäni tuonne paikalliseen pubiin...

 Edit: unohdin jakaa tämän tunnustuksen eteenpäin... Jaan sen siis eteenpäin Saibulle (saibunblogi.blogspot.com), koska hän on mun eka ystävä sekä blogistaniassa että elävässä elämässä... :)

5 kommenttia:

  1. Luen mäki näitä sun sepustuksia.
    Tollassilta rekka ja ohittajakusipäiltä tarttis ottaa kortti hetkeks pois, ehkä sitte oppisvat, tai jos ei, ni kokonaan pois, persetti!

    VastaaPoista
  2. Partapappa: mukava kuulla, että kelpaa! :)

    Mä olen ihan samaa mieltä, että kusipäiltä kortit kuivumaan ja vielä sillä tavalla, että niistä ilmoitettas julkisesti!

    Toi vitostien pätkä Juvalta Mikkeliin on muuten yksi Suomen vaarallisimpia pätkiä, koska se on tosi mutkainen ja mäkinen... Ja kun liikennemäärä verrataan onnettomuustilastoihin, niin siellä myös sattuu ja tapahtuu. Aikanaan, kun kävin Juvalla töissä säännöllisesti, niin ainakin kerran kuussa oli matkan varrella joku onnettomuus. Onneksi ei itselle ole koskaan sattunut mitään! Mutta just noitten idioottien takia niitä onnettomuuksia tapahtuu, kun ei osata suhteuttaa omaa toimintaa säätilaan ja tien kuntoon ja mikä tärkeintä: omaan osaamiseen!

    VastaaPoista
  3. Vaikka ite ajais hyvin, ni liikentees saattaa olla joku kusipää kaahaaja tai känniläinen. Niitä mä koitan varoo.

    VastaaPoista
  4. Saibu: eip kestä... :) Mites teidän reissu meni?

    VastaaPoista