Periaatteessa vihaan talkoita. Tai, lievennän vähän, ne eivät enää nykypäivänä toimi, koska ihmiset eivät ole valmiita käyttämän vähäistä vapaa-aikaansa yhteisen hyvän aikaan saamiseksi ilman rahallista korvausta. En oikeastaan minäkään, jollei asia ole erityisen omaa sydäntäni lähellä (esim. olen joskus ollut nälkäpäivänä lipaskeräyksessä mukana). Minua ei kiinnosta taloyhtiön haravointitalkoot, koska saman asian voisi ostaa kohtuu halvalla vaikkapa joltain järjestöltä. Kaiken maailman leirikoulua varten järjestetyt tempaukset saivat minut raivon partaalle niin yläasteella kuin lukiossakin. Vähemmällä pääsisi, jos maksaisi suosiolla itse koko summan.
Talkoot ovat kuitenkin tärkeä osa suomalaista historiaa ja osin myös nykypäivää, mutta ne ovat tosiaan kokeneet inflaation, koska niitä on nykyään ihan liikaa!!! Ennen talkoot olivat oikeasti jonkun tärkeän ja yhteisen asian edistämistä. Rakennettiin kouluja ja teitä, nostettiin pottua, tehtiin porukalla heinää, järjestettiin keräyksiä vähävaraisille yms. Nykyään aiemmin mainitsemani leirikoulut ja muut hapatukset ovat aika kaukana näistä vanhan hyvän ajan talkoita. Toki poikkeuksiakin on, kuten jo mainitsin, mutta ne hukkuvat kirjavaan massaan, mikä on ihan sieltä ja syvältä!
No, tänään olen kuitenkin menossa talkoisiin: konserttiin. Yhdistyksemme järjestää kerran vuodessa varainkeruutempauksen ja jotenkin onnistuin sotkeutumaan asioihin niin, että huomasin luvanneeni mennä avuksi koko illaksi... Onneksi koko systeemi kestää kokonaisuudessaan vain kuusi tuntia ja meikäläisen homma on toimia portin vartijana ovella, jonne ei ole ulkopuolisilla menemistä. Helppoa tai ainakin toivottavasti on. Nyt taas kyllä pidän tämän jälkeen huolen, että ei tarvitse mennä minnekään talkoisiin, ennen seuraavan syksyn pakollisia perunannostotalkoita. Ne ovat kuitenkin sitä vanhan hyvän ajan talkoosysteemiä, kun sen seurauksena saa koko seuraavan talven potut käytännössä ilmaiseksi. Mii laik thät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti