sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Univelat kuitattu

Huh, töissä hullut päivät ovat vihdoin ohi! Seminaari on onnistuneesti takana, melkein kaikki maksatuksetkin sain tehtyä ajoissa, vain kahdelle jouduin pyytämään muutaman päivän lisäaikaa, jota onneksi ystävällinen rahoittaja myönsi. Työhuone näyttää tosin siltä, että siellä olisi pyörähtänyt vähintään trombi, jollei jopa hirmumyrsky: lattia lainehtii mapeista, papereista (mikä on ihan normaalia) sekä lisäksi kengistä ja vaatteista, joita olen seminaarin aikana tarvinnut (ei siis ole normaalia, että cocktail-mekko lojuu työhuoneen lattialla rutussa korkkareiden vieressä), huomenna taitaa olla tiedossa työhuoneen siivous....

Vaikka pahin on nyt ohi, olo on silti kuin jyrän alle jäänyt. Työpäivät ovat venyneet aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan ja toissaöinen valvominen koko viikon jatkuneiden liian vähäisten yöunien päälle oli ehkä vähän liikaa... Viime yönä sitten nukuttiinkin kellon ympäri ja vähän ylikin. Toivottavasti tämä tästä helpottaa, edellisen seminaarin jälkeen (joka tosin kesti pidempään ja osallistujiakin on nelinkertaisesti) olin totaalisen zombi monta viikkoa tapahtuman jälkeen!

Nyt pitäisi saada itsensä ylös sängystä ja lähteä edes vähän ulkoilemaan, mutta kun ei huvittaisi pätkääkään. Tekisi mieleni vain lojua telkkarin ääressä ja jumittaa, mutta ei auta, ylös on noustava... Huok!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti