Kärsin krapulasta, todennäköisesti erittäin pahasta sellaisesta, koska yleensä oloni tahtoo vain huonontua iltaa kohden... Tänään on erittäin todennäköinen paniikkipäivä, ei paljon naurata, huh! En juuri koskaan korjaa oloani juomalla lisää viinaa (juhannus ja muut useamman päivän juhlinnat ovat poikkeus), mutta nyt kyllä harkitsin jo hetken siiderin korkkaamista, mutta päätin sitten, että itsepähän olen oloni hankkinut, saan sen myöskin kyllä kestää kuin nainen...
Vedin eilen siis kunnon päiväkännit, oikeastaan vähän niinkuin huomaamattani. Menin päivällä lähipubiin ihan vain lukemaan päivän aviisit (Hesari, Iltalehti ja Ilta-Sanomat) ja siinä lukiessani hörppäsin pari siideriä. Sen jälkeen tulin kotiin ja korkkasin lisää siideriä. Mietin vielä, että pitäisikö lähteä illalla vielä jonnekin, mutta päätin sitten, että enpä taida jaksaa... Katselin ampumahiihtoa ja notkuin täällä blogistaniassa ja facebookissa ja illalla kahdeksan aikaan totesin, että olin siinä ohimennen kiilannut mahaani sidukkaa ihan tosissaan ja huomasin olevani suorastaan päissäni... Ihmettelin hetken, että mites tässä nyt näin kävi, ei todellakaan ollut tarkoitus humaltua, mutta niin vain kävi. Kampesin sitten jo hyvissä ajoin heti toteamuksen jälkeen nukkumaan... Nukuin kellon ympäri ja siltikin minulla on krapula. Ei saatana, kyllä nyppii! Ei sitä siideriä nyt tarvitsisi ihan rajattomasti juoda...
Toivottavasti tätä ei satu toiste, kyllä se humaltuminen on paljon mukavampaa silloin kun se on suunniteltua! Nyt jatkan oloni parantelemista vissyn voimalla... Haihduttaisikohan se huurut tuolta meikäläisen päästä? Ja toisiko joku mulle sipsejä? Vaikka juustonaksuja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti